Kati asuu sijaisvanhemmillaan, koska hänen biologisella äidällänsä on päihderiippuvuutta, eikä hän pysty huolehtimaan hyvin itsestään saatika paljon huomiota vaativasta lapsestaan. Katin elämä sujuu hyvin rakastavien sijaisvanhempiensa luona. Hänellä on sijaisperheessä kaksi siskoa ja yksi veli. Toinen siskoista on sijaisvanhempien biologinen lapsi ja muut ovat myös huostaanotettuja kuten Katikin. Biologista äitiään Kati ei tunne, joten hän pitää sijaisäitiä omana äitinään.
Katia kiusataan koulussa vammansa vuoksi, mutta hänellä on kuitenkin yksi hyvä ystävä ja Kati viihtyy myös sisarustensa kanssa. Kati rakastaa piirtämistä sekä hevosten hoitamista siskonsa kanssa.
Koulussa Katia mukana on koulunkäyntiavustaja, joka auttaa Katia koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Hän käy myös säännöllisesti erityisopettajalla, jotta hän saa erityistä tukea vaikeissa kouluasioissa.
19.8.2015
Rakas päiväkirja,
Rakas päiväkirja,
tänään menin koulun jälkeen lääkäriin, koska piti tutkia jotain ennen kuin alotan jumppaamisen sellasen tosi mukavan tädin kanssa. Lääkärin jälkeen siskoni Lotta otti minut mukaan hoitamaan hevosia. Sain myös ratsastaa Lotan hevosella, mutta hän talutti hevosta samalla että minulle ei sattuisi mitään ja hevonen ei karkaisi. Olin tänään myös hetken Olivian kanssa. Vaikka minulla ei juurikaan ole muita ystäviä, olen silti iloinen että minulla on edes yksi niin hyvä ystävä kuin Olivia. Me leikittiin barbeilla ja eläimillä ulkona, koska oli hyvä sää ja ulkona oli tosi lämmin. Äiti teki tänään ruuaksi makaronia ja jauhenlihakastiketta, koska olin toivonut sitä jo pitkään. Illalla äiti ja mä piirrettiin aika pitkään. Mä piirsin kuvan äitistä, iskästä ja sisaruksistani.
Katin sijaisäitiä haastateltiin kehitysvammaliiton lehteen, koskien Katin päivittäistä elämää CP-vammaisena.
'' Katille vaikeita asioita ovat erityisesti koulussa lukeminen lukivaikeuksien takia. Koulussa Kati tarvitsee henkilökohtaista avustajaa myös satunnaisten pakkoliikkeiden yllättäessä. Pakkoliikkeet johtuvat CP-vamman tyypistä, joka on atetoosi. Kati on tottunut hyvin elämään pyörätuolin kanssa. Kouluun hän kulkee taksilla. ''
'' Kati on ulkoisesti erilainen kuin muut. Hän kärsii myös koulukiusaamisesta vammansa takia, vaikka ei itse tietenkään sille mitään voi. Opettajat kuitenkin kohtelevat Katia samanarvoisena kuin muitakin oppilaita. Vaikka Katilla on lukivaikeuksia, hän pärjää silti todella hyvin koulussa. Opettajat pitävät myös paljon yhteyttä kotiin. ''
'' Kati tarvitsee paljon avustusta myös kotona, koska tyypilliset 8-vuotiaan askereet eivät oikein vielä suju. Läksyt ja peseytyminen erityisesti vievät aikaa ja niissä tarvitaan paljon äidin apua. Kotona Katin kuntoutukseen kuuluu seisomisen harjoittelu ja lyhyen matkan kävely tuen avulla. Kati käy myös fysioterapiassa noin kerran kahdessa viikossa.''
'' Ratsastus ja hevoset ovat tärkeä asia Katin elämässä ja myös kuntoutumisen kannalta. Hevoset motivoivat katia kuntoutumisessa. Kati viihtyy mielestäni paremmin hevosten luona, kuin muiden lapsien parissa kiusaamisen vuoksi. Ratsastus tapahtuu siskon avustuksella n. 1-2 kertaa kuukaudessa.''
'' Eläminen CP-vammaisen lapsen kanssa on välillä todella raskasta ja haastavaa, mutta en silti mistään hinnasta vaihtaisi Katin vammaa ns. ''normaaliuteen''. Kasvattaminen on ollut erilaista verrattuna muihin lapsiin, koska Kati on kehittynyt hitaammin kuin muut, eikä itsenäistynyt juuri ollenkaan.''
Kuntoutuksen tukeminen, s.102-106
Katin kanssa kommunikoidessa täytyy ottaa huomioon Katin vamma. Esimerkiksi koulussa oppiminen voi olla hieman hidasta lukivaikeuden takia. Kärsivällisyys ei saa loppua kesken. Katin koulunkäynti avustaja auttaakin Katia vaikeissa asioissa, esim. selittää perinpohjin hankalat sanat ja asiat joita Kati ei ymmärrä heti, samalla tavalla kuin muut lapset ymmärtävät. Muuten keskustelu luokkakavereiden kanssa sujuu Katilta hyvin. Katilla ei esiinny puhehäiriötä tai muita kommunikointiongelmia. Katin sijaisäitiä haastateltiin kehitysvammaliiton lehteen, koskien Katin päivittäistä elämää CP-vammaisena.
'' Katille vaikeita asioita ovat erityisesti koulussa lukeminen lukivaikeuksien takia. Koulussa Kati tarvitsee henkilökohtaista avustajaa myös satunnaisten pakkoliikkeiden yllättäessä. Pakkoliikkeet johtuvat CP-vamman tyypistä, joka on atetoosi. Kati on tottunut hyvin elämään pyörätuolin kanssa. Kouluun hän kulkee taksilla. ''
'' Kati on ulkoisesti erilainen kuin muut. Hän kärsii myös koulukiusaamisesta vammansa takia, vaikka ei itse tietenkään sille mitään voi. Opettajat kuitenkin kohtelevat Katia samanarvoisena kuin muitakin oppilaita. Vaikka Katilla on lukivaikeuksia, hän pärjää silti todella hyvin koulussa. Opettajat pitävät myös paljon yhteyttä kotiin. ''
'' Kati tarvitsee paljon avustusta myös kotona, koska tyypilliset 8-vuotiaan askereet eivät oikein vielä suju. Läksyt ja peseytyminen erityisesti vievät aikaa ja niissä tarvitaan paljon äidin apua. Kotona Katin kuntoutukseen kuuluu seisomisen harjoittelu ja lyhyen matkan kävely tuen avulla. Kati käy myös fysioterapiassa noin kerran kahdessa viikossa.''
'' Ratsastus ja hevoset ovat tärkeä asia Katin elämässä ja myös kuntoutumisen kannalta. Hevoset motivoivat katia kuntoutumisessa. Kati viihtyy mielestäni paremmin hevosten luona, kuin muiden lapsien parissa kiusaamisen vuoksi. Ratsastus tapahtuu siskon avustuksella n. 1-2 kertaa kuukaudessa.''
'' Eläminen CP-vammaisen lapsen kanssa on välillä todella raskasta ja haastavaa, mutta en silti mistään hinnasta vaihtaisi Katin vammaa ns. ''normaaliuteen''. Kasvattaminen on ollut erilaista verrattuna muihin lapsiin, koska Kati on kehittynyt hitaammin kuin muut, eikä itsenäistynyt juuri ollenkaan.''
Katin kuntoutus on juuri aloitettu pienin askelin. Fysioterapeutin kanssa harjoitellaan jalkojen liikkeitä, ja pyritään ehkäisemään jalkojen täysi liikkumattomuus, Katilla kun jalat toimivat vielä jotenkin. On suunniteltu että Kati alkaisi käymään psykologin luona juttelemassa koulukiusaamisen ja hänen jaksamisensa takia.
11.9.2015
Moi päiväkirja!
Tänään en ollut koulussa. Olin jonkun tädin kanssa jumppaamassa mun jalkoja ja se oli ihan kivaa. Se täti olikin fysioterapeutti, äiti auttoi ton kirjottamisessa. Nyt jalat on niin kamalan kipeet ja väsyneet et en varmaan mee huomenna kouluun, vaikka olisin paljon halunnut mennä. Meillä olis ollut musavisa luokassa ja mä niin tykkään musiikista. Vähän harmittaa, mutta pääsen kuitenkin ratsastaan siskon kanssa sit kun se tulee koulusta. Mun paraskaveri Olivia on nyt meillä ja me mennään leikkiin barbeilla!
Katin kuntoutuksen ensimmäinen tavoite on kuntosalilla liikkeiden oppiminen puhtaasti. Kati on edistynyt jo aika hyvin, mutta välillä hermo menee niin että tulee hieman takapakkiakin.
Kati itse ei ihan tajua minkä takia tätä pitää tehdä ja miksi se on niin tärkeää. Fysioterapeutti on kuitenkin Katin mielestä ihan huippu, joten motivaatio on todella korkealla.
Katin perhe saa kelalta muunmuassa lapsen vammaistukea.
23.09.2015
Rakas päiväkirja!
Tänään on mun synttäripäivä! Oon saanut jo paljon lahjoi. Äitiltä ja iskältä sain lahjaks meet & greet-liput Robinin konserttiin, se on ihan huippua! Vihdoinkin mun unelma toteutuu. Siskon hepalle synty lapsi, ja sisko lupas nimetä sen mun haluamalla nimellä. Siitä tulee ihan varmasti Olivia, koska se on mun parhaan kaverin nimi ja siitä hepastakin tulee ihan paras. Se on melkein mun oma heppa ja saan käydä ratsastamassa sil aina ku haluun. Oho, nyt tuli lisää vieraita vielä kylään, pitää mennä äkkiä avaan lahjat!
Kati kävi viime viikolla juttelemassa psykologin kanssa. Katin äiti oli myös mukana, koska Katille tehtiin mielenterveyden suoja- ja riskitekijöiden kartoitus. Suurimpia riskitekijöitä olivat huonommuuden tunne sekä kiusaaminen. Katilla on kuitenkin niin paljon mielenterveyttä suojaavia tekijöitä, kuten harrastukset, riittävä lepo, perhe, koulu sekä turvallinen kasvuympäristö, joten riski mielenterveysongelmiin ei ainakaan tällä hetkellä ole suuri.
30.9.2015
Heippa päiväkirja!
Olin tänään koulussa, niin kuin melkein joka päivä. Meil oli tänää musaa ja mun kaa samas musa ryhmäs on yks tosi söpö poika. Tykkään siitä tosi paljon ja se ei ees kiusaa mua. Luulen et seki tykkää musta ku meijän piti valita parit ni se kysy voisinko mä olla sen pari. Totta kai mä sanoin joo!! Haluisin pyytää sen meille leikkimää joku päivä, mut en oikee uskalla jos se ei tykkääkkää musta..
Kati käy oman kuntansa vertaistuki ryhmässä. Siellä on n. 8 Katin ikäistä, joilla on myös cp-vamma. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa, ja he käyvät joskus myös retkillä, mutta yleensä he leikkivät ja pelaavat. Kati on tykännyt ryhmästä. Hän on juuri aloittanut siellä käymisen, mutta on jo saanut muutamia ystäviä.
Ryhmässä on myös joka kerran lopussa pieni rentoutusharjoitus, jossa ohjaajat laittavat musiikin hiljaiselle soimaan taustalle, laittavat valot pois sekä lukevat aina erilaisen mielikuvatarinan. Rentoutus kestää n. 5-15 min.
Selkokieli harjoitus:
Alkuperäinen teksti:
" – Avustajani tekevät 15 tunnin työviikkoa, eli apua on tarjolla yhteensä 30 tuntia viikossa. Se riittää melko hyvin. Tarvitsen apua kodin ulkopuolella liikkumiseen, silloin avustaja työntää minua ja lastenvaunuja. Apua tarvitsen myös kodinhoidossa, lähinnä siivouksessa. Tunnen paljon vammaisia ihmisiä, heidän kokemustensa mukaan henkilökohtaisen avun järjestelmä toimii hyvin ja takaa vammaisen itsenäisyyden. Vammaisille ihmisille tulisi antaa enemmän koulutusta siihen, miten heidän tulee toimia työnantajana. Eihän niitä koulutuksia pidä avustajille antaa vaan työnantajille!"
linkki koko tekstiin
Muokattu selkokielelle:
- Avustajani tekevät 15 tunnin työviikkoa. Apua on tarjolla 30 tuntia viikossa. Se riittää hyvin. Tarvitsen apua ulkona liikkumiseen. Ulkona avustaja työtää minua. Avustaja työntää myös lastenvaunuja. Tarvitsen apua myös siivouksessa. Tunnen paljon vammaisia ihmisiä. Heidän mielestä henkilökohtainen apu toimii hyvin. Se takaa vammaisten itsenäisyyden. Vammaisten ihmisten tulisi saada enemmän koulustusta työntajana toimimiseen. Koulutukset kuuluvat työnantajille.
Alkuperäinen teksti:
" – Avustajani tekevät 15 tunnin työviikkoa, eli apua on tarjolla yhteensä 30 tuntia viikossa. Se riittää melko hyvin. Tarvitsen apua kodin ulkopuolella liikkumiseen, silloin avustaja työntää minua ja lastenvaunuja. Apua tarvitsen myös kodinhoidossa, lähinnä siivouksessa. Tunnen paljon vammaisia ihmisiä, heidän kokemustensa mukaan henkilökohtaisen avun järjestelmä toimii hyvin ja takaa vammaisen itsenäisyyden. Vammaisille ihmisille tulisi antaa enemmän koulutusta siihen, miten heidän tulee toimia työnantajana. Eihän niitä koulutuksia pidä avustajille antaa vaan työnantajille!"
linkki koko tekstiin
Muokattu selkokielelle:
- Avustajani tekevät 15 tunnin työviikkoa. Apua on tarjolla 30 tuntia viikossa. Se riittää hyvin. Tarvitsen apua ulkona liikkumiseen. Ulkona avustaja työtää minua. Avustaja työntää myös lastenvaunuja. Tarvitsen apua myös siivouksessa. Tunnen paljon vammaisia ihmisiä. Heidän mielestä henkilökohtainen apu toimii hyvin. Se takaa vammaisten itsenäisyyden. Vammaisten ihmisten tulisi saada enemmän koulustusta työntajana toimimiseen. Koulutukset kuuluvat työnantajille.
Hyvä alku. Selkouutista voisitte vielä katsoa: etenkin loppuosio. Usein CP-vamman oireet ovat ns. sekamuotoja eri oireenkuvista...Tarkistakaa tarinan loogisuus suhteessa oirekuvaukseen: kulkee taksilla vai kävelle ? Lähielinpiiri yksityiskohtaisemmin? Pohtikaa perusarjen kuvausta: millaista apua tarvitsee? Mikä on äidille raskasta ja haastavaa?
VastaaPoistaTuntien 26.8. mukainen työskentely? Vuorovaikutus ja kehitysvammaisuus?
VastaaPoistaOn kiva, kun olette laittaneet katin omia ajatuksia sekä myös äidin niin ettei ole vain ulkopuolista kertojaa. Se tuo aidontuntuisen tunnelman. Hyvin olette kertoneet, miten cp-vamma vaikuttaa hänen elämäänsä ja mitä erityistarpeita hänellä on. T.Juuli ja Tiia
VastaaPoistaIngan kommentti: Loppuu töksähdellen, tulevaiduuden suunnittelua
VastaaPoista