65-vuotias leski Lempäälästä
Olen 65-vuotias rouva Lempäälän Säijästä ja minun nimeni on Tyyne. Jäin leskeksi viisi vuotta sitten. Leskeksi jäämiseni jälkeen vaikeaan elämääni tuli vain lisää ongelmia. Alkoholin lisäksi lääkkeet tulivat kuvioihin ja nykyään minut on diagnosoitu alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttäjäksi. Tällä hetkellä elämässäni ei ole muita läheisiä kuin vanha ystäväni Riitta. Riitta asui ennen lähistöllä, mutta joutui muuttamaan Orivedelle lähemmäksi omia sukulaisiaan. Niimpä jäin aivan yksin. Maksakirroosiin sairastuminen muutti elämääni suuresti.
http://www.vastavalo.fi/alkoholi-laake-pilleri-kun-rakkaus-ja-rahat-loppuu-ii-226393.html |
Kaikki alkoi siitä, kun tapasin mieheni Anteron. Tapasimme 30 vuotta sitten Irwin Goodmanin keikalla. Tulimme molemmat omien ystäviemme kanssa emmekä odottaneet toistemme tapaamista. Kuitenkin niin kävi, että tapasimme ja siitä yhteinen matkamme alkoi. Menimme naimisiin neljän vuoden päästä. Avioliittomme alku oli ihanaa aikaa ja olisimme halunneet hankkia lapsia ja yritimme kovasti, mutta valitettavasti onni ei osunut kohdallemme. Pian totuus avioliitosta alkoi valkenemaan ja ruusuilla tanssiminen loppui vähä vähältä. Anterosta alkoi tulla esiin uusia piirteitä, jotka eivät olleet kovinkaan mieluisia. Pikkuhiljaa avioliittomme alkoi tuntua pikemminkin "Helvetiltä", kuin
elämältä, jota haluaisin lopun elämäni elää. Antero ei enään nauttinut alkoholia ainoastaan viikonloppuisin... Alkoholin käyttö alkoi olla päivittäistä, jolloin Antero muuttui entistä aggressiivisemmaksi. Ensin alkoi henkinen väkivalta, joista suunta oli vain pahempaan. Pian tuli mukaan myös fyysinen väkivalta. Pian meidän "unelma avioliittomme" olikin pelkkää parisuhdeväkivaltaa. Pidin asian sisälläni, jolloin kaikki tuskan tunteet kasautuivat sisääni.
En löytänyt tietä ulos, muuten kuin avaamalla korkin. Alkoholi alkoi maistua, rahaa kului, ihmiset ympäriltä kaikkosivat. Vuodet kuluivat... Ja asiat jatkuivat entisellään, mutta rakkaus hiipui vähitellen, mutta Anteron halut säilyivät, toisin kuin minun, koska tunsin vain vihaa häntä kohtaan. Sehän tietenkin johti seksuaaliseen väkivaltaan. Jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus omaan seksuaalisuuteen ja sen mukaan pitäisi olla molemminpuolinen halu seksuaaliseen kanssakäymiseen. Seksuaalisuus on haavoittuvaa ja muuttuu elämän aikana, joten tämä kokemus voi vaikuttaa seksuaalisuuteeni negatiivisesti.
elämältä, jota haluaisin lopun elämäni elää. Antero ei enään nauttinut alkoholia ainoastaan viikonloppuisin... Alkoholin käyttö alkoi olla päivittäistä, jolloin Antero muuttui entistä aggressiivisemmaksi. Ensin alkoi henkinen väkivalta, joista suunta oli vain pahempaan. Pian tuli mukaan myös fyysinen väkivalta. Pian meidän "unelma avioliittomme" olikin pelkkää parisuhdeväkivaltaa. Pidin asian sisälläni, jolloin kaikki tuskan tunteet kasautuivat sisääni.
En löytänyt tietä ulos, muuten kuin avaamalla korkin. Alkoholi alkoi maistua, rahaa kului, ihmiset ympäriltä kaikkosivat. Vuodet kuluivat... Ja asiat jatkuivat entisellään, mutta rakkaus hiipui vähitellen, mutta Anteron halut säilyivät, toisin kuin minun, koska tunsin vain vihaa häntä kohtaan. Sehän tietenkin johti seksuaaliseen väkivaltaan. Jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus omaan seksuaalisuuteen ja sen mukaan pitäisi olla molemminpuolinen halu seksuaaliseen kanssakäymiseen. Seksuaalisuus on haavoittuvaa ja muuttuu elämän aikana, joten tämä kokemus voi vaikuttaa seksuaalisuuteeni negatiivisesti.
http://otavafiles.fi/plaza/uploads/images/ellitfi/suhteet/parisuhteessa/parisuhdevakivalta.jpg |
Eräänä aamupäivänä olin tekemässä lähtöä kauppaan. Antero oli jo silloin juonut sen verran, että huomasin hänen olevan lievästi humalassa. Kaupoilla kului muutama tunti... Palasin takaisin kotiin jolloin sen huomasin... Antero makasi kiviportailla, hänen päästään tuli verta. Soitin samantien ambulanssin. Ambulanssi saapui paikalle nopeasti ja Antero kiidätettiin sairaalaan. Muutaman tunnin kuluttua tuli soitto keskussairaalasta... Antero oli kuollut vammoihinsa ja veren puutteeseen...
Kun kuulin Anteron kuolemasta, olin aluksi shokissa. Jonka jälkeen aloin tuntemaan helpotusta, kun tajusin vuosien "helvetin" olevan ohitse. Päiviä kului, kunnes tajusin kuinka raskasta on elää ilman ketään läheisiä. Stressi lisääntyi, mitä enemmän jouduin olemaan yksin ja alkoholi maistui vain enemmän ja enemmän. Alkoholikin alkoi jo siinä määrin menettämään tehoaan, eikä vienyt pahaa oloani pois. Tarvitsin jotain vielä vahvempaa. Pillerreistä tuli uusia ystäviäni alkoholin rinnalle. Niitäkin kului lähes kaksin käsin. Kaapista löytyi ainoastaan särkylääkkeitä, joka aiheutti yhdessä alkoholin kanssa minulle jonkun ajan käytön jälkeen vakavan maksakirroosin. Aloin epäillä maksakirroosia, kun tajunnanhäiriöt alkoivat. Ihon alkoi kellertämään jonkun ajan kuluttua ja turvotusta tuli sääriin.
Lääkäriin mentyäni sain diagnoosin maksakirroosista. Sillä hetkellä tajusin, että minun on aika muuttaa koko elämäni. Elämäntapani muuttuivat radikaalisti, ennen join alkoholia aamusta iltaan ja pystyin olla syömättä monta tuntia. Nykyään minulla on tarkka ruokavalio ja minun on harrastettava kevyttä liikuntaa noin 3-4 kertaa viikossa. Kuntoutukseni kohti parempaa elämää eteni porras portaalta ja ensimmäiseksi koitin lisätä liikuntaa elämääni. Huonon yleiskuntoni vuoksi väsyn helposti ja en voi tehdä mitään kovin kuormittavaa liikuntaa, mutta olen löytänyt itselleni sopivan tavan, kävelyn. Tykkään käydä kävelyllä täällä maaseudun hiljaisuudessa ja suurimmaksi osaksi aikaa on hienoa, kun on aikaa ajatella asioita yksin raikkaassa ilmassa. Mutta samalla aikaa on liikaa ja vanhat muistot palaavat mieleeni useasti. Myös asuminen maaseudulla on minulle vaikeaa, sillä tunnen itseni hyvin yksinäiseksi ja etäisyys palveluihin on suuri. Silloin päätin muuttaa Tampereelle asumaan, josta löytää laajan valikoiman palveluita alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttäjille, sekä perheväkivaltaa kokeneille naisille. Vanhan talon myymisessä ja uuden asunnon ostamisessa meni noin puoli vuotta aikaa. Syrjäinen asuinpaikka kaukana kaupungista ei sovi kaikille, vaikka talo olikin pidetty hyvässä kunnossa, se olikin ainoa asia mistä Antero piti huolen. Onnekseni eräs nuori pariskunta, jotka halusivat maaseudun rauhaan päätyivät ostamaan talon.
Tampereelle muutto sujui hyvin ja on ollut yksi elämäni hyvistä päätöksistä. Toipumiseni alkoi etenemään hyvin Tampereelle muuttoni jälkeen. Pääsin hyvin terapioihin ja sain kaksi hyvää ystävää vertaistukiryhmästä, jossa oli muitakin perheväkivaltaa kokeneita naisia. Yksi suurimmista haitoista tässä prosessissa on ollut raha. Jäin pois työelämästä jo kauan aikaa sitten, joten omia tuloja ei ole ollut pitkään aikaan. Nyt olen jo eläkeiässä, joten työelämään paluu on mahdotonta. Olen elänyt vain erilaisten tukien turvin, sillä kaikki omat varat ja säästöt ovat menneet jo aikoja sitten kurkusta alas. Saan melko paljon erilaisia tukia, mutta ne eivät kuitenkaan ole hirveän suuria eli kauhean prameaa elämää ei ole varaa elää. Huonoja puoliakin Tampereessa on. Kaupunki on täynnä houkutuksia, sillä joka kadulla sijaitsee kapakoita ja päihteitä saa helposti ja nopeasti joka paikasta. Eräänä sunnuntai iltana olin alakuloisempi kuin yleensä ja huonot muistot palasivat mieleeni. En löytänyt muuta ulospääsyä huonosta olostani kuin ottamalla vanhat keinot käyttöön ja kävelemällä lähimpään kapakkaan. Juotuani kaksi ensimmäistä juomaa oloni meni todella huonoksi, enkä muistanut illasta myöhemmin mitään. Heräsin seuraavana päivänä sairaalasta ja oloni oli erittäin sekava ja joka paikkaan särki. Lääkärit sanoivat, että maksastani ei ole enään mitään jäljellä ja yksikin tippa alkoholia johtaisi todennäköisesti kuolemaan. Se oli kuin isku vasten kasvoja, tunsin epäonnistuneeni pahasti. En kokenut pärjääväni yksin alkoholismista pois kuntoutuakseni. Tuon sairaala käynnin jälkeen elämääni ilmestyi lähihoitaja Tuija. Tuijasta on ollut suuri apu, silllä hän huolehtii asioista ja ylipäätään minusta.
Sain elämäni raiteille kun Tuija tuli elämääni. Aina silloin kun en itse olisi jaksanut huolehtia esimerkiksi tarkasta ruokavaliostani tai ylipäätään kotini kunnosta, Tuija oli aina tukenani. Sairaalakäynnin jälkeen elämä alkoi vihdoin tuntua elämisen arvoiselta. Kävin kaksi kertaa viikossa terapiassa tai tukiryhmässä. Hyvistä elämäntavoista on tullut minulle jo rutiinia ja kevyt liikuntakin kuuluu minun jokapäiväiseen elämääni. Olen pitänyt yhteyttä myös vanhaan ystävääni Riittaan ja tuntuu hyvältä olla taas väleissä hänen kanssaan. En tule varmaan koskaan toipumaan samanlaiseksi kuin olin ennen. Kokemukset Anteron, alkoholin ja lääkkeiden kanssa ovat muuttaneet minua, mutta olen viimein alkamassa sopeutumaan uuteen minääni ja uuteen elämäntilanteeseeni. Näen vanhuusvuoteni kirkkaina ja raittiina. Aion pitää ystävät lähelläni ja nauttia elämästäni.
Päihteiden sekakäyttö on kasvussa
Asiakasmäärä on pysynyt viime vuodet melko samana, mutta jos aiemmin päihdeasemalle tultiin pääasiassa alkoholiongelman vuoksi, on tilanne nyt toinen. Tällä hetkellä asiakkaista jo puolet on päihteiden sekakäyttäjiä. Yleisin yhdistelmä on alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet.
Kun kuulin Anteron kuolemasta, olin aluksi shokissa. Jonka jälkeen aloin tuntemaan helpotusta, kun tajusin vuosien "helvetin" olevan ohitse. Päiviä kului, kunnes tajusin kuinka raskasta on elää ilman ketään läheisiä. Stressi lisääntyi, mitä enemmän jouduin olemaan yksin ja alkoholi maistui vain enemmän ja enemmän. Alkoholikin alkoi jo siinä määrin menettämään tehoaan, eikä vienyt pahaa oloani pois. Tarvitsin jotain vielä vahvempaa. Pillerreistä tuli uusia ystäviäni alkoholin rinnalle. Niitäkin kului lähes kaksin käsin. Kaapista löytyi ainoastaan särkylääkkeitä, joka aiheutti yhdessä alkoholin kanssa minulle jonkun ajan käytön jälkeen vakavan maksakirroosin. Aloin epäillä maksakirroosia, kun tajunnanhäiriöt alkoivat. Ihon alkoi kellertämään jonkun ajan kuluttua ja turvotusta tuli sääriin.
http://rkmcmetal.deviantart.com/art/Tammerkoski-at-Tampere-93413197 |
Tampereelle muutto sujui hyvin ja on ollut yksi elämäni hyvistä päätöksistä. Toipumiseni alkoi etenemään hyvin Tampereelle muuttoni jälkeen. Pääsin hyvin terapioihin ja sain kaksi hyvää ystävää vertaistukiryhmästä, jossa oli muitakin perheväkivaltaa kokeneita naisia. Yksi suurimmista haitoista tässä prosessissa on ollut raha. Jäin pois työelämästä jo kauan aikaa sitten, joten omia tuloja ei ole ollut pitkään aikaan. Nyt olen jo eläkeiässä, joten työelämään paluu on mahdotonta. Olen elänyt vain erilaisten tukien turvin, sillä kaikki omat varat ja säästöt ovat menneet jo aikoja sitten kurkusta alas. Saan melko paljon erilaisia tukia, mutta ne eivät kuitenkaan ole hirveän suuria eli kauhean prameaa elämää ei ole varaa elää. Huonoja puoliakin Tampereessa on. Kaupunki on täynnä houkutuksia, sillä joka kadulla sijaitsee kapakoita ja päihteitä saa helposti ja nopeasti joka paikasta. Eräänä sunnuntai iltana olin alakuloisempi kuin yleensä ja huonot muistot palasivat mieleeni. En löytänyt muuta ulospääsyä huonosta olostani kuin ottamalla vanhat keinot käyttöön ja kävelemällä lähimpään kapakkaan. Juotuani kaksi ensimmäistä juomaa oloni meni todella huonoksi, enkä muistanut illasta myöhemmin mitään. Heräsin seuraavana päivänä sairaalasta ja oloni oli erittäin sekava ja joka paikkaan särki. Lääkärit sanoivat, että maksastani ei ole enään mitään jäljellä ja yksikin tippa alkoholia johtaisi todennäköisesti kuolemaan. Se oli kuin isku vasten kasvoja, tunsin epäonnistuneeni pahasti. En kokenut pärjääväni yksin alkoholismista pois kuntoutuakseni. Tuon sairaala käynnin jälkeen elämääni ilmestyi lähihoitaja Tuija. Tuijasta on ollut suuri apu, silllä hän huolehtii asioista ja ylipäätään minusta.
http://www.salon.com/2015/10/08/black_and_hispanic_people_have_longer_hospital_wait_times_in_america_than_whites_partner/ |
Sain elämäni raiteille kun Tuija tuli elämääni. Aina silloin kun en itse olisi jaksanut huolehtia esimerkiksi tarkasta ruokavaliostani tai ylipäätään kotini kunnosta, Tuija oli aina tukenani. Sairaalakäynnin jälkeen elämä alkoi vihdoin tuntua elämisen arvoiselta. Kävin kaksi kertaa viikossa terapiassa tai tukiryhmässä. Hyvistä elämäntavoista on tullut minulle jo rutiinia ja kevyt liikuntakin kuuluu minun jokapäiväiseen elämääni. Olen pitänyt yhteyttä myös vanhaan ystävääni Riittaan ja tuntuu hyvältä olla taas väleissä hänen kanssaan. En tule varmaan koskaan toipumaan samanlaiseksi kuin olin ennen. Kokemukset Anteron, alkoholin ja lääkkeiden kanssa ovat muuttaneet minua, mutta olen viimein alkamassa sopeutumaan uuteen minääni ja uuteen elämäntilanteeseeni. Näen vanhuusvuoteni kirkkaina ja raittiina. Aion pitää ystävät lähelläni ja nauttia elämästäni.
SELKOKIELI HARJOITUS
Päihteiden sekakäyttö on kasvussa
Asiakasmäärä on pysynyt viime vuodet melko samana, mutta jos aiemmin päihdeasemalle tultiin pääasiassa alkoholiongelman vuoksi, on tilanne nyt toinen. Tällä hetkellä asiakkaista jo puolet on päihteiden sekakäyttäjiä. Yleisin yhdistelmä on alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet.
Sekakäytön yleistymiseen ei löydy välttämättä yhtä syytä, mutta lääkkeiden helppo saatavuus on lisännyt sekakäyttöä.
Subutexin eli kipulääkkeen päätyminen katukauppaan näkyy jo selvästi sekakäytön lisääntymisessä.Laajemmin katsottuna ongelman ytimessä on yhteiskunnassa oleva yleinen lääkemyönteisyys ja kaikki tietämys lääkkeiden vaikutukseen.
Asiakkaana on vanhempi rouva, joka kuntoutuu alkoholin ja lääkkeiden sekakäytöstä, sekä perheväkivallasta. Viriketoiminnassa halusimme saada asiakkaan rentoutumaan ja ajattelemaan kaikkea muuta kuin omia ongelmia. Siksi päätimme tehdä rentoutumisharjoituksen, jossa asiakas on maaten pehmeällä alustalla ja hänellä on tyyny pään alla. Rentoutumisharjoituksessa soi rauhallinen musiikki taustalla ja ohjaaja kertoo asiakkaalle ohjeita, jossä hän rentouttaa kroppansa kokonaan päästä varpaisiin hetki hetkeltä. Kun asiakas on täysin rentoutunut ohjaamme ajatttelemaan paikkaa jossa hän on esimerkiksi niityllä tai etelän lämmössä.
Virikkeellisyys toiminnan suunnittelu
Asiakkaana on vanhempi rouva, joka kuntoutuu alkoholin ja lääkkeiden sekakäytöstä, sekä perheväkivallasta. Viriketoiminnassa halusimme saada asiakkaan rentoutumaan ja ajattelemaan kaikkea muuta kuin omia ongelmia. Siksi päätimme tehdä rentoutumisharjoituksen, jossa asiakas on maaten pehmeällä alustalla ja hänellä on tyyny pään alla. Rentoutumisharjoituksessa soi rauhallinen musiikki taustalla ja ohjaaja kertoo asiakkaalle ohjeita, jossä hän rentouttaa kroppansa kokonaan päästä varpaisiin hetki hetkeltä. Kun asiakas on täysin rentoutunut ohjaamme ajatttelemaan paikkaa jossa hän on esimerkiksi niityllä tai etelän lämmössä.
Hyvä alku. Kuvailkaa lisää Tyynen tämänhetkistä elinympäristöään "Tavallinen arkipäivä" osiossa. Naapurusto? Etäisyys palveluihin? Lapset? Lastenlapset?
VastaaPoistaPohtikaa mielenterveyden näkökulmaa lisää.. Mitä liittyy alkoholista kuntoutumisprosessiin?
VastaaPoistaHyvältä näyttää! mielenkiintoinen case8) -Tiia&Juuli
VastaaPoistaHyvin alustettu tarina ja paljon käsitteitä käytetty. Kuvat on valittu hyvin :) Jenna, Iiris, Anniina.
VastaaPoistaHyvä tarina, linkkejä käytetty hyvin. Kuntoutuksesta voisi olla hieman enemmän(: -Laura, Veera
VastaaPoistaHyvä tarina, linkkejä käytetty hyvin. Kuntoutuksesta voisi olla hieman enemmän(: -Laura, Veera
VastaaPoista