keskiviikko 19. elokuuta 2015

Mikaelin tarina

Hei! Olen Mikael 6 vuotias poika. Olen juuri aloittamassa ensinmäistä koulupäivää Kuopiossa. Minua jännittää hirveästi. Minulla on  AD/HD. Tarkemmin ottaen tarkkaavaisuushäiriö. Minua on kiusattu siittä eskarissa. Päiväni alkoi aamupalalla jolloin äitini antoi minulle ensimmäisenä lääkkeet. En pystynyt valitsemaan vaatteita, koska minua kiinnosti legot enemmän. Kun oli aika lähteä kouluun jäin katsomaan pikku kakkosta. Äitini yritti hoputtaa minua autoon, mutta hermostuin. Heitin TV-kapulan häntä päin. Äiti hermostui, mutta rauhoittui pian. Lopulta äitini joutui kantamaan minut autoon. Kun en suostunut millään menemään. Kiukuttelin automatkalla siitä kun en saanut katsoa lasten ohjelmia. Koulumatkani on 8km ja kestää 10minuuttia. Saamme koululta matkatukea, mutta ensi vuonna vasta pääsen taksilla kouluun. Kun olen eskarissa äiti lähtee töihin supermarketin kassalle.

kuvalähde


Kaikki alkoivat siittä, kun minulla huomattiin päiväkodissa tarkkaavaisuushäiriöitä ja huolimattomuutta. Päiväkodin opettajat laittoivat minut testeihin (ASRS). Minulla todettiin tarkkaavaisuushäiriö. Eskarissa minulla huomattiin lievä dysfasia puheen vastaanoton alueella.
Dysfasian takia olen saannut oman koulunkäynnin ohjaajan eskarissa, joka on erikoistunut puhe- ja kuulovammoihin. Hänellä ja minulla on välillä tunteja kaksin. Teemme harjoituksia puheen suhteen. Se on auttanut jokapäiväistä kommunikointiani. Käyn myös sopeutumisvalmennuskurssilla. Siellä minä leikin muiden ADHD lasten kanssa. Äitini juttelee muiden vanhempien kanssa mitä heille kuuluu. He pohtivat toistensa lasten arjen ongelmista ja kuinka he selviytyvät niistä. Usein he jakavat toisillensa ajatuksia ja kokemuksia. 


kuvalähde


Aloitimme ADHD:n lääkityksen ja kuntoutuksen heti kun saimme diagnoosin.Äitilleni annettiin ohjeet ADHD-lapsen tai nuoren ohjaamisesta. Pääsin myös psykologin ohjaukseen. Huomasin lääkkeitten auttavan heti. Keskityin paremmin ja sain tehtyä asioita. Äitini kertoi diagnoosista opettajille. He ottivat sen hyvin vastaan ja he rupesivat tekemään minulle kuntoutumisen suunnitelmaa. Siinä on siirtymäharjoituksen treenaaminen ja kuvakorttien käyttö eri tilanteissa. Muut eskarilaiset kuulivat keskustelun ja alkoivat kiusaamaan minua. Lapset kokeilivat rajojani, he halusivat nähdä minun suuttuvan. He ottivat ja varastivat tavaroitani. He repivät minua vaatteista. Minua alkoi pelottamaan, jos kiusaaminen jatkuisi koulussa. En uskaltanut puhua siittä kenellekkään, edes äitilleni. Ajattelin, että se tieto olisi äitelle liian raskasta, koska meillä on ongelmia kotonakin. Äiti on yksinhuoltaja ja kaikki rahamme menivät lääkkeisiin, eikä ruokaan ja vaatteisiin riitänyt rahaa. Aloimme saamaan Kelalta erilaisia tukia ja se helpotti tilannetta.


kuvalähde

Asumme rivitalossa kolmisin ja naapureina ei ole lapsia vaan nuoria ja vanhoja pariskuntia. Yksi kiva vanha pariskunta tuli välillä eskarin jälkeen hoitamaan minua kun äitini kävi asioilla. Minulla on myös isoveli Thomas. Thomas on 15-vuotias fiksu ja hauska. Se osaa piristää päivääni. Hän osaa olla ilkeäkin. Hän on huomion kipeä, koska äitini huomioi minua enemmän. Äiti ei aina ehdi huomioida veljeäni. Thomas eräänä päivänä vei minut pelaamaan jalkapalloa stadionille, jossa oli eskarilaisia poikia. He rupesivat kiusaamaan minua. Onneksi veljeni oli mukana ja hän puolusti minua ilkeiltä pojilta. Kun menimme kotiin Thomas kertoi tapahtuneesta äidillemme, jolloin äitimme vihastui ja soitti kouluun. Koululta otettiin yhteys eskariin. Opettajat ottivat yhteyttä kiusaajien vanhempiin ja asiasta juteltiin yhdessä. Hoitajat opettivat lapsia tasa-arvon tärkeydestä.


kuvalähde



Eskarissa kiusaaminen loppui. Minua silti pelotti. Pelkäsin, että kiusaaminen jatkuisi tulevaisuudessa. Nyt kun kiusaaminen on loppunut, olen viihtynyt koulussa. Päivän kohokohtana oli kun ohjaajani kertoi ja näytti kuvakorteista, että on aika siirtyä ulos pelaamaan jalkapalloa. Kortissa oli kuva jalkapallokentästä ja pallosta.   Koulun päätyttyä äiti tuli hakemaan minut kotiin ja siirtymävaihe oli vaikea, koska oli niin hauskaa. En millään halunnut lopettaa jalkapallon pelaamista. Kotona äiti teki illalliseksi makaronilaatikkoa ja ennen ruokailua otin lääkkeet. Ruan jälkeen menin leikkimään Thomaksen kanssa autoilla. Kyllästyin siihen hetkessä ja lähdin leikkimään legoilla. Äiti pyysi minua siivoomaan autot pois, mutta en suostunut siihen. Onneksi veljeni suostutteli auttamaan minua siivoomaan autot pois. Pian koitti jo iltapalan aika sen jälkeen tein iltapesut ja menin nukkumaan. Aluksi en saanut unta joten äiti antoi minulle unilääkettä. ADHD lääkkeillä on haittavaikutuksensa esim. unihäiriöt. Äiti luki sadun ja nukahdin sen jälkeen.

Seuraavana päivänä meillä oli OPS-keskustelu. Äitini puhui opettajalle ja koulunkäynnin ohjaajalle. He harkitsevat siirtoani erityisluokalle dysfasian takia ja se toteutui. Koulunkäynti on mennyt parempaan suuntaan kun olen päässyt uuteen pienempään ryhmään.

kuvalähde


 Haastattelimme Mikaelin äitiä. Hän kertoi meille Mikaelin kuntoutuksesta.
'' Mikaelin kuntoutus on niin monipuolinen. Se on jaettu perinteisesti ja lakisääteisesti, lääkinnälliseen, sosiaaliseen ja kasvatukselliseen kuntoutukseen. Neuvolan ja puheterapian kautta pääsimme keskussairaalaan neurologin ja toimintaterapeutin tutkimuksiin. Siellä kartoitettiin poikamme tilanne ja terapian tarve. Siitä olikin sitten taas helpompi mennä eteenpäin. Viimeksi poika oli keskussairaalassa kouluvalmiustutkimuksissa viikon ajan. Tykkäsi kovasti olla siellä, kun siellä oli tietokone ja paljon leluja. Siellä oli myös ystäväpalvelu, josta hän sai juttukaverin. Seuraavaksi meillä on edessä yhden päivän tutkimus keskussairaalassa, jolloin etsitään sopivaa tietokoneohjelmaa tukemaan kielellistä kehitystä. Kyllä olen huomannut paljon kehitystä tapahtuneen, mutta joskus väsyttää kun toinen ei älyä, ellet mene melkein sormella koskemaan asiaa, josta puhut, että kato nyt tuo tuossa! Minun täytyy myös välillä vieraammille tulkata poikani puhetta, sillä hän on niin puhelias, että juttu rönsyilee niin paljon, että vieraampi tipahtaa kärryiltä. Siihen kun lisätään kielioppivirheet, niin puuro on valmis. Meille ei ole esitetty viittomien mahdollisuutta tukena, mutta kuvia on ehdotettu tueksi. Olenkin huomannut, että kuvat selkeyttävät asioita todella paljon. 
Mikaeli meni opiskelemaan lukioon missä häntä tuetaan tarpeen mukaan. Mikaelia jännittää YO kokeet, mutta onneksi hän saa lisä aikaa kokeen tekemiseen. Teemme koulun kanssa yhteistyötä ja olemme yhteyksissä wilman kautta. Hän on mukana vasemmistonuorten toiminnassa ja on hyvin aktiivinen toiminnassa. Mikaelin kanssa elämä on sujunut ongelmitta ja hän menestyy koulussa todella hyvin. Olen hyvin ylpeä pojastani. ''


Mikael toivoo, että joskus hänestä tulisi Suomen presidentti jotta saisi vaikuttaa koulunkiusaamiseen ja tasa-arvoon. 

kuvalähde
Lisää kuntoutuksesta ja hoidosta: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessionid=A09754DB966183A7BAAA679BE7C7E1BB?id=hoi50061#s13
ADHD tuet: http://www.adhd-liitto.fi/tukea/tietoa-sosiaaliturvasta 



"Sukupuolijakauma oli kaikkialla samanlainen eli lääkitys määrättiin useammin pojille kuin tytöille, ja myös vanhempien sosiaalinen asema näkyi kaikkialla.
Usein diagnoosi perustuu siihen, että lapsella on vaikeuksia koulussa.
– Se ei kuitenkaan välttämättä kerro perinnöllisestä ADHD:sta, vaan siitä, ettei vanhempi oman vähäisen koulutuksensa takia pysty auttamaan läksyissä tai hän on yksinhuoltajana liian uupunut auttamaan, epäilee Wallach-Kildemoes."

SELKOKIELELLÄ:
Useimmin ADHD lääkitys annetaan pojille. Vanhempien sosiaalinen asema näkyi kaikkialla. Yleensä ADHD diagnosoidaan lapsilla.  Wallach-Kildemoes epäile, että ADHD ei ole perinnöllistä. Nykyään yksinhuoltajilla ei ole aikaa tai koulutusta lapsen auttamiseen. 
Toiminnallisen virikehetken suunnittelu:
Pidetään Mikaelin luokalle jalkapallon teemainen toimintahetki. Ensin tehdään erilaisia ratoja tolpista ja niissä kuljetaan pallon kanssa. Sen jälkeen tarkkuusheittoja ämpäriin palloilla ja myöhemmin pelataan jalkapalloa. Valitsimme sen, koska jalkapallosta tykkäävät kaikki ja siinä päästään liikkumaan. Siinä ollaan myös vuorovaikutuksessa muitten kanssa. Varasuunnitelmana olisi yhdessä keksitty peli.



8 kommenttia:

  1. Mukava kaveri teillä. Selkokielen ydin: yksi asia per lause. Tiivistystä lisää...
    Diagnosointi prosessia kaipaa vaaamista: siinä on useita eri vaiheita... Lääkityksen toteuttamisen periaatteisiin kannattaa myös perehtyä. Pohtikaa, mitä tarkaavaisuushäiriö on henkilökohtaisena kokemuksena tavallisessa peruspäivässä... Mitä olisi katsoa maailmaa Mikaelin silmin? .

    VastaaPoista
  2. 26.8. ohjeen mukainen työskentely? Vuorovaikutus? selkokielisyyttä vielä lisää...

    VastaaPoista
  3. Todella hyvä ja mielenkiintoinen blogiteksti! Aiheeseen hyvin sopivat kuvat olette löytänyt:) -Tiia&Juuli

    VastaaPoista
  4. Hyvät kuvat. Tarina on mielenkiintoinen ja teksti on selkeää. -Sara, Sofia, Eveliina

    VastaaPoista
  5. Erittäin informatiivinen, mutta tarina hyppii paikasta paikkaan.
    Petteri&Aleksi

    VastaaPoista
  6. Hyvä teksti, mutta selkokieli harjoitus oli hankalasti ymmärrettävä, ei oikein tiennyt ensin mistä se kertoo. - Sini, Anni ja Neea

    VastaaPoista
  7. Kun lapsi on esiopetuksessa... Palauttakaa mieliin erityisentuen toteuttaminen kasvatuksellisessa kuntoutuksessa (2.9. tunneilla). Sirpa

    VastaaPoista
  8. Ingan kommentti: hyvä ja kattava tarina, perhetyö huomioitu, samoin hoito. Loppuu hieman töksäntäen.

    VastaaPoista